Esports ja Counter-Strike arvokkaana kumppanialustana

By February 7, 2019Blogi

Sponsorointi & Tapahtumamarkkinointi ry:n toimitusjohtaja Risto Oksanen kirjoitti SJTM-yhdistyksen blogiin viime viikolla otsikolla: Arvoton kumppani on arvoton.

Kirjoitus on erittäin osuva kannanotto rohkeiden arvopohjaisten kumppanuuksien ja markkinoinnin puolesta. Olen täysin samaa mieltä Riston kanssa, että nykyaikaista markkinointia parhaimmillaan on se, kun brändit ja henkilöt tekevät arvomaailmaansa pohjautuvia valintoja, ja seisovat rohkeasti jonkin mielipiteitä jakavan asian takana. Yritykset ja henkilövaikuttajat pystyvät vaikuttavan maailmaan ja tekemään kannanottojen kautta konkreettisia yhteiskunnallisia tekoja ja valintoja.

Sosiaalisessa mediassa nousi paljon hyvää keskustelua Riston mielipiteestä Counter-Strike – toimijoita kohtaan: ”Mutta tällä hetkellä suosituin esports laji on realistinen räiskintäpeli Counter Strike, mistä tulen pitämään näppini erossa. En halua edistää tämän väkivaltaisen tappopelin toimijoita, yksinkertaisesti siitä syystä, koska en pysty näkemään, että se tekisi maailmasta sellaisen kuin itse haluan.”

Tämä on Riston täysin oikeutettu mielipide sponsoroinnin kokeneena ammattilaisena, ja ymmärrän sen kyllä. Haluan tällä kirjoituksella kuitenkin painottaa, että SJTM yhdistyksenä tukee puolueettomasti eri lajien ja alojen toimijoita, ja yhtenä yhdistyksen hallituksen jäsenenä puolustan myös vahvasti esports-toimijoiden kumppanuusmahdollisuuksia.

Suurin osa maailman pelatuimmista peleistä sisältää jonkinasteista väkivaltaa. Edistävätkö väkivaltaa sisältävät pelit reaalimaailman väkivaltaa, tai positiivista maailmankehitystä? Tämä on toki vaikea kysymys, joka varmasti jakaa vahvasti mielipiteitä. Käsittääkseni tutkimukset eivät kuitenkaan ole löytäneet yhteyttä pelaamisen ja oikean väkivallan välillä. Ja tämän saman kysymyksen voi toki esittää oikeasti väkivaltaisille urheilulajeille, esim. terrorismia tai sotaa käsitteleville elokuville tai vaikka suositulle 24-televisiosarjalle, jonka pääteemana on Los Angelesin Counter Strike -yksikön kamppailu terroristeja vastaan. Sama viihteellinen vastakkainasetteluhan on myös Counter-Strike -pelin teemana.

Counter-Strike: Global Offensive on viimeaikaisten tutkimusten mukaan tosiaan Suomessa kiinnostavin peli (Sponsor Insight 2018). Twitchissä katsotuimpien pelien listalla koko maailmassa CS:GO:n edelle kiilaavat tällä hetkellä Dota 2 ja League of Legends (Newzoo 2019)

Kiistatonta on kuitenkin koko esportsin räjähdysmäinen kasvu ja suosio viime vuosina. Esports on tällä hetkellä maailman nopeimmin kasvava urheilun toimiala (PwC 2018)

Esports on alusta, jonka ympärillä pystyy tavoittamaan uskottavasti ne lukuisat nuoret, jotka eivät seuraa perinteisiä mediakanavia, vaan seuraavat pelaamista Twitch-alustan kautta.

Twitchin kuukausittaiset katseluminuutit / käyttäjä ohittavat jo Youtuben katselumäärän (Comscore Video Metrix 2017). Tämä kertoo todella paljon, ja esports olisikin viimeistään nyt syytä ottaa markkinoijien keskuudessa vakavasti.

Counter-Striken arvopohjaiset kumppanuusmahdollisuudet

Olen sitä mieltä, että on turhan rajua linjata tässä vaiheessa kokonainen iso toimiala yhteistyömahdollisuuksien ulkopuolelle. Rohkeutta on myös pyrkiä edistämään mielipiteitä herättävää alaa sen sisältä, eikä jättäytyä kokonaan sen ulkopuolelle.

Tiedostan, että esports-kentän ja sen toimijoiden on myös kehityttävä, jotta ymmärrys alasta ja mahdollisuuksista kasvaa. Mielestäni kuitenkin esports ja CS:GO tarjoavat hienoja mahdollisuuksia vaikuttaviin ja arvokkaisiin kumppanuuksiin.

Suomalaisen pelialan edistäminen. Tämä on juuri tällä hetkellä ensiarvoisen tärkeää. Tilanne on se, että kun suomalainen pelaaja tai joukkue kolkuttelee kansainvälistä huippua, niin tällöin edessä on usein siirto kansainväliseen organisaatioon, jolloin joukkueen kokoonpano ja dynamiikka väistämättä hajoaa. Näin on käynyt esim. Gigantin Overwatch-joukkueelle sekä Havun PUBG-joukkueelle. Tähän pääsyy on useimmiten raha. Moni suomalaisista peliorganisaatioista ei pysty kilpailemaan pelaajien palkanmaksussa kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Esim. tanskalaisilla ja venäläisillä organisaatioilla on usein taustavoimissa isot rahoittajat ja kumppanit, jolloin he pystyvät maksamaan pelaajilleen aivan eri luokan palkkaa kuin useimmat suomalaiset organisaatiot. Eikö tässä olisi yrityksilläkin paikka aidosti tukea ja vaikuttaa siihen, että täysin suomalaisista pelaajista koostuvat joukkueet pystyvät kilpailemaan maailman huipulla?

Reilu peli. Esports-kenttää vaivaavat monet samat haasteet kuin muutakin kilpaurheilua: Doping, erilaiset huijaustekniikat pelisuorituksessa, epäreilu käyttäytyminen vastustajia kohtaan.. Ala on kuitenkin vielä kohtalaisen nuori, ja sen ekosysteemi ja pelisäännöt ovat monilta osin vasta muotoutumassa. Miksi kumppani ei voisi toiminnallaan ja viesteillään edistää fair play -ajattelua pelimaailmassa?  Eikö nyt juuri olisi paras aika vaikuttaa esportsin positiiviseen kehittymiseen, eikä vain seurata ja odotella sivussa?

Nuorten syrjäytyminen. Moni nuoren pelaajan vanhempi saattaa ihan oikeutetusti ajatella, että pelaaminen lisää nuoren syrjäytymistä ja on negatiivinen asia nuoren kehittymisen ja sosiaalisuuden kannalta. Toki näinkin voi tapahtua, mutta monelle nuorelle voi käydä myös päinvastoin. Peliyhteisöstä löytää helposti uusia kavereita jopa ympäri maailmaa, kielitaito kehittyy ja tiimipeleissä sosiaaliset tiimitaidot ovat elintärkeitä. Vanhempien on helppo kieltää koko homma tai vähintäänkin väheksyä sitä. Mutta ehkä pelaamista nuoren harrastuksena paremmin ymmärtämällä voisi löytää myös uuden yhteyden vanhemman ja nuoren välille. Eikö esportsin kumppani voisi lisätä omalla viestinnällään yleistä tietoisuutta ja ymmärtämystä sekä tukea pelaamisen tärkeää sosiaalista ulottuvuutta?

Liikunnan ja hyvien elämäntapojen tärkeys. Kilpapelaamisessa huipulle pääseminen vaatii jatkuvaa pelaamista ja eri pelitaktiikoiden harjoittelua. Tämä vaatii kuitenkin vastapainoa, eli pelaajan henkinen hyvinvointi tulee olla kunnossa, jotta reagointivalmius ja vireystaso pysyy huipputasolla. Hyvä ravinto, liikkuminen pelaamisen ohessa, henkinen tasapaino ja elintavat ovat tärkeitä asioita myös kilpapelaamisessa menestymisen kannalta. Jos nuorten peli-idolit ja peliammattilaiset korostavat näkyvästi näiden asioiden tärkeyttä, niin saataisiin varmasti lisää positiivista vaikutusta myös pelaamista harrastaviin nuoriin. Eikö tässä voisi kumppani ottaa positiivista roolia, ja kommunikoida hyvien elämäntapojen merkityksestä nuorille uskottavasti huippupelaajien kautta? Tai jopa konkreettisesti mahdollistaa peliorganisaatiolle henkisen puolen valmentajan palkkaamisen?

Katsomokäyttäytyminen ja fanikulttuuri. Suomeen on tulossa kovaa vauhtia lisää esports-tapahtumia ja -liigoja. Henki ja yleisfiilis ainakin oman kokemukseni mukaan on pelialan tapahtumissa hyvä. Eli fanitus on positiivista eikä niinkään keskity vastajoukkueen mollaamiseen. Toki naljailua esiintyy etenkin nettikeskusteluissa, mutta tämä kuuluu aika pitkälle lajiin kuin lajiin. Itse myös kovana futisfanina seuraan aktiivisesti futiksen katsomo- ja fanikulttuuria, mutta kyllä jalkapallossa huliganismi ja väkivalta liittyy kuitenkin vielä valitettavan usein fanitukseen ja tapahtumakokemukseen. Esim. kesällä Tukholman Dreamhack-tapahtumassa vieraillessamme kävin myös kokemassa Tukholman futiksen paikallispelin. Ja pakko sanoa, etä kyllä ne futisfanit olivat valitettavasti ne jotka rikkoivat pettyneinä stadionilta poistuessaan ikkunoita ja heittelivät palavia soihtuja, Counter-Strike -fanien liikkuessa vieressä rauhallisesti tapahtumaan ja sieltä pois.. Eikö positiivisen fanikulttuurin edistäminen voisi olla mielenkiintoinen kannanotto esports-toimijoiden kumppaneille?

Tässä myös yksi esimerkki, missä ruotsalainen Pantamera -yritys käytti esportsia alustana pullojen ja tölkkien kierrätyksen tukemiseen: https://www.is.fi/digitoday/esports/art-2000000958193.html

Maailmalla ja Suomessakin on järjestetty hyväntekeväisyysturnauksia, jossa pelaajat jakavat voittorahansa valitsemiinsa kohteisiin: https://www.is.fi/digitoday/esports/art-2000005477228.html

Pelaajat ja striimaajat tulevat olemaan tulevaisuudessa entistä isompia vaikuttajia. Suomesta löytyy jo muutamia isoja kohtalaisen tunnettuja tähtiä, kun taas esim. Etelä-Koreassa nuorten idolit ovat jo lähes järjestään pelitähtiä – eivät muusikoita, näyttelijöitä tai perinteisten urheilulajien huippuja. Näin ollen myös yksilöpelaajien kanssa solmitut yhteistyökumppanuudet tulevat väistämättä kasvamaan. Toivon ja uskonkin, että suomalaisista pelaajista nousee lähitulevaisuudessa esiin lisää selkeästi erottuvia persoonia, jotka ottavat ennakkoluulottomasti valinnoillaan kantaa itselle tärkeiksi kokemiinsa yhteiskunnallisiin asioihin.

Ylläolevan tyyppiset avaukset tulevat varmasti kasvamaan, ja avaavat omalta osaltaan myös kumppaneille lisää mahdollisuuksia konkreettiseen hyväntekemiseen. Counter-Strike -peliä kannattaisikin ajatella eritoten hienona viihdealustana, joka mahdollistaa monenlaisia eri lähestymiskulmia ajan hermolla oleville kumppaneille. Kumppaneilla on juuri nyt Suomen esports-kentässä oikeilla tulokulmilla todella paljon voitettavaa.

Entäs minä sitten?

Itse pyrin edistämään SJTM ry:n hallituksessa laaja-alaisesti suomalaista sponsorointiosaamista ja kumppanuuksien hyödyntämisen vaikuttavuutta, ja toivotan kaikki esports-toimijat lämpimästi tervetulleiksi tutustumaan yhdistyksen toimintaan. Samalla pyrin osaltani vaikuttamaan suomalaisen esportsin positiiviseen kehitykseen Havu-peliorganisaation yhtenä perustajajäsenenä sekä olemalla mukana ideoimassa ja markkinoimassa Starsquad Eventin ja Elisan järjestämää Suomen ensimmäistä areena-kokoluokan Counter-Strike -turnaustapahtumaa.

Heikki Pohjonen

Digital Sales & Marketing Director, Starsquad Oy
Partner, Havu Gaming
SJTM:n hallituksen jäsen

Jatketaan keskustelua myös Twitterissä: @hpohjonen

 

 

X